lauantai 19. marraskuuta 2016

IRTIPÄÄSTÄMISESTÄ

uhkj En tiedä onko siellä ruudun toisella puolella ketään, kuka tunnistais itsensä tästä. Päätin kuitenkin kirjoittaa tästä ihan vaan itseni vuoksi, ja miksei myös teille muille, jotka kokee samoin. Luulen, että niitäkin sieltä varmasti löytyy, niistä ei vaan uskalleta puhua.

Kun olen kertonut siitä, miten elämässä on menneisyydessä tapahtunut, joskin ikäviä asioita. Niistä on jäänyt pienimuotoiset traumat. Niiden vuoksi en myöskään anna itselleni lupaa muutokselle, enkä päästä irti menneestä. lkköl Myös kun monet bloggaajat on tästä aiheesta puhunut, mua on välillä jopa turhauttanut se, miten puhutaan siitä, että kun päästät irti kaikesta kontrollista, tulet olemaan onnellisempi. Vähän kuin mainoslause, eikö? Itselle on tullut ihan helvetin huono omatunto ja pahamieli: Miksi mä en kykene siihen? Miksi mä en vaan osaa sitä? Miksi mä oon aiheuttani itse itselleni tämän kontrolloimisen kierteen? Miksi mä olen taas epäonnistunut ja riittämätön?

Mulle tulee ihan paha olo siitä, kuinka oikeassa kaikki on kun siitä puhuvat. jkjnlm DSC_0237 huk jo gjghjk No mitä se irtipäästäminen sitten tarkottaa mun mielestä?
Se on menneisyyden epäonnistumisten unohamista. Uusien epäonnistumisten kohtaamista. Itsensä kontrolloimattomuutta. Itsensä avoimuutta. Aitoa läsnäoloa. Ihmisen autenttista olemista. Armollisuutta itselleen. Itsensä hyväksymistä. Pelon ja tuskan pakoilemattomuutta. Riippuvuuksiemme hylkäämistä. DSC_0227 khjuhjnkj ihk lkoijkj jiijl Käytännössä sinä, juuri sinä, joka luet tätä nyt, olet sinä. Etkä yritä olla kukaan muu.

"Olemme asettaneet itsemme heidän käyttäytymisensä uhriksi. Jos muita ihmisiä ei olisi, ketä me olisimme? Olisiko meillä mitään, mitä me voisimme sanoa omaksemme? Kun me päästämme irti, me löydämme itsemme yksilöllisinä ihmisinä, jotka ovat vapaita elämään omana itsenään, ja levosta käsin." niin totta. 

"Jos muita ihmisiä ei olisi, ketä me olisimme?" Kenen vuoksi me täällä ollaan? Ollaanko me ihan oikeesti täällä miellyttämässä muita, pelkäämässä sanojamme tai tekojamme? Kun me annetaan itsellemme lupa muuttua ja päästää kontrollista irti. Maailma avautuu meille ihan erilailla.

Me löydetään itsemme. Me löydetään juurikin ne asiat mitä me rakastetaan. Mitä me halutaan. Mikä tekee meidät onnelliseksi. Myöskin ne ihmiset, joita me rakastetaan. DSC_0271 DSC_0275 DSC_0253 dfgdf jjjlk Miten tähän täysin itsensä kontrolloimattomuuteen me päästään. Vastaus on mielestäni: ajan kanssa. Vaikka se tuntuu ihan helvetin turhauttavalta, suorastaan turhalta vaan odottaa sitä kaunista päivää. Mutta kun asiat ei koskaan tapahdu hetkessä. Kukaan ei voi muuttaa omaa suhtautumistaan heti paikalla. Asiat tapahtuvat asteittain, pikku hiljaa, pienin askelin. Oma mieli tarvitsee aikaa.

Aikaa, jotta se on kykeneväinen antaa anteeksi.

Kukaan muu ei kuitenkaan voi tehdä sitä puolestasi, vaan siihen täytyy ihan itse antaa se lupa.

Lupa muutokselle.



4 kommenttia:

  1. Moikka Jenna. Näin aamun alkajaisiksi luin taas tekstisi :) . Juuri näin, aikaa se vaatii ihminen moneen asiaan. Itsekin tällä hetkellä työstän elämässäni isoa asiaa, joka tuntuu aivan kauhealta nyt, mutta uskon siihen, että Kaikella on tarkoitus. Se lause auttaa monessa hetkessä.
    Äitini tapana on muuten sanoa joskus " olemme täällä muita ihmisiä varten " . Tuo on varmasti totta. Miksi ihminen olisi täällä vain itseään varten .
    En minäkään olisi Minä, ilman kaikkia tapaamiani ihmisiä elämäni varrella. Jokaisella on ollut joku tarkoitus. Jokainen heistä on muokannut minua jotekin. Oli sitten hyvää tai huonoa, mutta silti. Olen tarvinnut jokaisen kokemuksen tullakseni minuksi. :)

    Ihanaa sunnuntaita !
    t. Ulla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Ulla!

      Kyllä juurikin näin, Me ei koskaan voida kehittyä ellemme avaudu kuorestamme, suojakuoristamme joita me ollaan muodostettu ympärille. Jos me suojaudutaan aina sen oman kuplan sisään, me ei myöskään voida nähdä mitä kaikkea kaunista ympärillämme on <3

      Kiitos ihan superisti kommentistasi,

      Ihanaa sunnuntaita myös sinulle <3

      Poista
  2. Siis apua mikä blogi. Vaikutat ihan superihanalta ihmiseltä ja kirjoitat niin osuvasti ja kauniisti ♥ Tää teksti vaan osui ja upposi niin kovaa ♥

    http://the-happiness-theory.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei sinä ihana!! ❤️

      Kiitos niiin paljon! On niin inspiroivaa saada tän tyyppisiä kommentteja, tuntuu että mä voin antaa ihan hirmusesti myös muille. Se jos jokin on palkitsevaa. ❤️

      ja muuten! Oon sunkin blogia seuraillut jo jonkin aikaa, sunkin blogi on ihan huippu!

      Kiva jos jäät tänne mun kanssa,

      Pus❤️

      Poista