sunnuntai 12. helmikuuta 2017

SINÄ PÄÄTÄT

DSC_0318 Mä olen niin väsynyt. Väsynyt olemaan epävarma. Epävarma elämästä. kaikesta. Se epävarmuus yrittää väkisin tunkeutua mun mieleen, rikkomaan mun intuitiota. Omaa vaistoa, sitä alitajunnallista voimaa, joka mulla on, joka meillä kaikilla on, just sulla. Samaan aikaan myös ulkopuolelta tulee signaalia siitä kuinka pitäisi olla jotain muuta, tehdä jotain muuta, ajatella toisella tavoin. Tunnen jokaisessa solussa, kun se signaali hajottaa mun unelmia. 

Kuinka se pysäyttää mut joka kerta, kun tunnen juuri ja juuri saavani otteen köydestä, sitten en ylläkkään enään siihen.

Taas vaivun epätoivoon.
DSC_0301
DSC_0172
Ihan kun mun ajatukset, arvot tai tunteet olis jotenkin vääriä, ihan kun niissä olis jotain vikaa. Sitä se ainakin koittaa mulle viestittää. Ihan kun en saisi muuttua, olla erilainen, tehdä asioita joita mä rakastan, joista mä inspiroidun ilman vähättelyjä. Mä olen kuitenkin huomannut ja tullut siihen tulokseen, että tunne epävarmuudesta tulee jostain aivan muualta, nimittäin muiden ihmisten sanoista ja teoista, niiden vaikutuksista muhun. Ne tekee mut epävarmaksi itsestäni, mun arvoista. 

Annan ihmisten sanojen ja tekojen painaa mun leukaa alas.
DSC_0168
DSC_0197
Mitäpä jos nostaisin varovasti leukaa taas ylös ja antaisin olla. Antaisin muiden mielipiteiden mun tekemisistä olla vaikuttamasta siihen mitä ajattelen, tunnen, vaistoan. Mitäpä jos ottaisin oman hallinnan omiin käsiini, ja ohjaisin köysiä omaan tahtiin. Juuri niinkun mä haluan. Jos mä olisinkin se rohkea, se joka ei piittaa muiden ennakkoluuloista ja vähättelyistä. Se, joka uskoo omiin arvoihin ja niiden toteuttamiseen. 

Mitäpä jos mä tekisin just sitä mitä mä rakastan, kuuntelematta ihmisten arvosteluja, tietämättömyyttä ja kapeakatseisuutta.
DSC_0254
DSC_0173
Tiedättekö, kun me ei olla tultu tänne elämään toisiemme elämää, vaan meidän omaa tarinaamme. Tarinaa, jonka joka ikinen saa kirjoittaa uudelleen, aloitttaa alusta, kumittaa ja taas kirjoittaa. Ja kun siinä tarinassa me saadaan kaikki päättää itse. 

Mä haluan olla se, joka ei välitä. Se, joka päästää irti muista ihmisistä. Se, joka haistattaa paskat ympäristölle, joka ei tee musta onnellista. Joka avautuu, päästää irti kontrollista ja toteuttaa itseään. Se, joka itkun jälkeen on vahvempi. Se, joka ei anna muiden suvaitsemattommuuden tulla omien unelmien, haaveiden, ajatuksien - elämän tielle. 

Se, joka päättää itse.  DSC_0217
Me ei tarvita vierelle opettajaa, joka kertoo miten tarina kuuluu kirjoittaa. Me ei tarvita vähättelijöitä, ihmisiä, jotka ei usko meihin. Meidän kuuluu itse rakentaa oma polkumme, tehdä valintoja, luottaen omaan intuitioon. Kukaan muu ei voi kirjoittaa sun tarinaa vaan sä päätät mitä siihen kirjoitat, milloin ja millä käsialalla.

Mä päätin eilen, että mä en antaudu muille, 

vaan jatkan tarinaani omalla kynälläni.

12 kommenttia:

  1. Aivan super hieno postaus! Voin kyllä niin samaistua tähän. Vaikeaa on välillä ku miettii/tekee asioita siltä kannalta mitä toiset siitä ajattelisi jne. Iteki yritän opetella ja oon kaauan opetellutkin päässemään toiseen ajatusmaailmaan. Toteuttamaan asioita ja tekemään kaikkea omasta tahdosta ja mielestä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos paljon! <3 niimpä, vaikka se onkin niin kliseistä, niin kenenkään muiden mielipiteet ei saisi vaikuttaa omien unelmien eteen, tai ylipäätään omaan tekemiseen. Paljon paljon tsemppiä sulle ja kiitos kommentista! <3 :)

      Poista
  2. Pystyn samaistumaan! Kauniita kuvia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tiia💗 Varmasti moni muukin pystyy! Ihanaa ystävänpäivää💕

      Poista
  3. Kirjoitat kauniisti, mutta haluan vain sanoa sen, että epävarmuuden tunne lähtee aina sisältä, sinusta itsestä. Epävarmuus on tuotosta siitä, kuinka et ehkä ole rakentanut itseäsi sellaiseksi kuin haluat olla. Vaan olet alunperinkin antanut muiden sanojen vaikuttaa sinuun ja siihen, mihin suuntaan kasvat. Epävarmuuden voittaa päästämällä irti. Ihan vain päästämällä irti kaikesta. Silloin kun tunnet itsesi paremmin, ei muiden sanat aiheuta sinussa epävarmuutta, koska tiedät olevasi enemmän.
    Ja sinä olet enemmän. Olet niin paljon. Muista se, Jemina.
    Ole rohkea. Ole sinä. Aina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos murunen, tuli itku<3 parhaillaan yritän oppia taas tuntemaan itseni. Ja mä tiedän, irtipäästäminen on yksi suuri avain siihen, sitä kohti pyrin. Kiitos ihanasta kommentista, säkin olet niin paljon <3

      Poista
  4. Aivan ihana teksti, kuvituskin oli ihan nappiin! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. äää kiitos paljon, kiva että pidit, toivottavasti jäät mun seuraksi tänne <3

      Poista
  5. Ihanan rehellistä tekstiä ja ihana koko blogi, onneks törmäsin tähän<3 tuttuja fiiliksiä, oon samaa mieltä tosta, että jokainen kirjottaa ite oman tarinansa.

    Kirjotat tosi taitavasti, jään seurailemaan blogiasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei muru! Ensinnäkin kiitos kommentista, kiva että tykkää ja apua ihanaa! Ihan superia että jää mun kanssa tänne💗

      Poista
  6. Hienoa tekstiä taas sinulta. :)

    t. ulla

    VastaaPoista